"Isokokoinen körmy, jolla sydän puhdasta kultaa."

Asko on kahden jo edesmenneen hevoseni todellinen rakkauden hedelmä. Kaipa sen syntymä oli sitten tähtiin kirjoitettu, koska eihän tällainen fiasko olisi muuten voinut millään tapahtua! Minulla ei ole harmainta aavistustakaan, mitä tarkalleen ottaen tapahtui tuona päivänä, kun Paroni kepuloi itsensä tarha-aitansa yli ja tammalaitumen sähkölankojen läpi. No, vahinko ehti tapahtua ennen kuin kukaan ehti hätiin, ja tuon seikkailuntäyteisen päivän tulos pungersi itsensä ulos emänsä kohdusta kauniiseen, kuulaaseen syyskuiseen aamupäivään.

Varsa ristittiin Fiascoksi. Se oli hontelo, ruunikko oripoika, kovin paljon emänsä näköinen. Varsana se ei paljon eronnut puhdasverisistä puoliverisistä, mutta iso siitä kasvoi - iso ja lihava. Asko peri emältään värin ja kevyet liikkeet, mutta isältään melkein melkein kaiken muun: suomenhevosen jääräpäisyyden ja loppumattoman ruokahalun.

Oli tottakai alusta alkaen selvää, että ruunaksi Asko pistettäisiin, heti kun vain mahdollista. Vaikka Asko kuinka hienosta koulusuvusta polveutuukin, on sen jalostusarvo pyöreä nolla. Minua tämä ei kuitenkaan hidastanut. Tiesin, että tästä pojasta tulisi hieno kouluratsu, jonka kanssa niittää tulevaisuudessa mainetta ainakin vaativalla tasolla - ja niinpä siinä sitten kävikin.

Asko on kamalan älykäs pieni pirulainen. Sen huippuhupia on ehdottomasti karkailu, ja jopa täyden ruokakupin ääreltä Asko häippäsee kun vain mahdollisuuden saa. Ruuna on myös uskomattoman taitava kahlekuningas - ah ja voi sitä tyyliä ja nopeutta, jolla Asko keplottelee solmut ja yksinkertaiset haat auki. Vapauduttuaan ei tämä laiskanpulskea jalli sentään kauas karkaa, ihan vain sellaisen matkan päähän, mistä sitä ei saada kiinni. Se päästää jahtaajansa juuri ja juuri parin metrin päähän, ottaa spurtin ja jää taas hieman kauemmaksi odottelemaan. Ei siinä muu auta kuin pistää juoksuksi ja pitää Askokin liikkeellä. Vähän ääntä kehiin ja riimunnarua heiluttelemaan pojan kuonon edessä - Fiasko ei sellaisesta hermostu mutta vastentahtoisesti pysyy liikkeessä kun kerran pakko on. Jo muutaman minuutin päästä Asko on leikkinsä leikkinyt ja armoa anoen oikein pyytää viemään itsensä takaisin talliin.